Andropov. Karjala. 1940-1951... –niminen kirja ilmestyi Juri Andropovin 100-vuotispäivän merkeissä Petroskoissa keväällä 2014. Tätä kirjaa esittelevä kirjoitus julkaistiin Carelian 2. numerossa 2014. Kirjan tekijät palkittiin toisella palkinnolla Venäjän turvallisuuspalelun FSB:n järjestämässä kilpailussa ennen uutta vuotta. 

Andropov-kirja on tunnetun petroskoilaisen tietokirjailijan ja toimittajan Juri Shleikinin kirjoittama. Tapaaminen hänen kanssaan järjestettiin Karjalassa vuosittain pidettävän Vuoden paras kirja –kilpailun merkeissä Karjalan kansalliskirjastossa 26. maaliskuuta.

Andropovin elämän Karjala-vaihetta liitetään yleensä Suureen Isänmaalliseen sotaan. Juri Shleikin oli pyytänyt minua puhumaan tilaisuudessa ja kertomaan omia näkemyksiäni muista Karjalan sotahistoriaan liittyvistä vähän tunnetuista aiheista, jotka kannattaa huomioida uusien kirjahankkeiden suunnittelussa.

Esitin muutaman teesin:

a) Karjalan rintama oli ainoa sotarintama, jossa neuvostojoukot (alussa rajavartioston ja sisäasiainlaitoksen osastot ja myöhemmin Karjalan rintaman partisaaniosastot) toimivat sotavihollisena olleen maan, nimittäin Suomen alueella vuosina 1941-1944. Edesmennyt Carelian avustaja, arvostettu sota- ja turvallisuuslaitoksen historian tutkija Einar Laidinen alkoi tutkia tätä aihetta ja hän suunnitteli Suomen-retkiä käsittelevää kirjan laatimista aikoinaan. Suunnitelma ei toteutunut, koska Einar kuoli ennenaikaisesti marraskuussa 2011;

b) Miten elettiin ja miten toimittiin sillä Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan alueella, jota sotavihollinen ei miehittänyt: poliittinen, talous-, sosiaali- ja kulttuurielämä Karjalan selustassa, Belomorskin kaupunki sota-ajan pääkaupunkina yms.;

c) Vähälle huomiolle jääneet sodanajan merkkihahmot, esimerkiksi Karjalan rintaman ensimmäinen komentaja Valerian Frolov, jonka nimi on useille tuntematon nykyään.

d) Neuvostoliiton suomalaisten asepalvelus puna-armeijassa. Tämä aihe on minusta tärkeä, koska tapaan jatkuvasti julkisesti esitettävää väärää tietoa, että suomalaisia ei olisi muka hyväksytty ollenkaan puna-armeijaan ja kaikki he olisivat olleet pakkotyöleireillä sodan aikana. En hyväksy tällaista historian vääristelyä. Oma isoisäni Uljas Vikström palveli puna-armeijan upseerina koko sodan ajan alusta loppuun. Hän palveli koko piiritysajan piiritetyssä Leningradissa. Useita muita suomalaissyntyisiä upseereja palveli yhdessä hänen kanssaan. Suomalaissyntyisiä sotilaita palveli puna-armeijassa myös Karjalan rintamalla. Heidän osuuttaan sodassa ei saa väheksyä eikä väärennellä.

 

Armas Mashin,

Carelian päätoimittaja