Kansan yhtenäisyyden päivää vietetään Venäjällä 4. marraskuuta. Tänä päivänä muistellaan vuoden 1612 kansanousun tapahtumia. Kauppias Kuzma Mininin ja ruhtinas Dmitri Pozharskin johtama kansannousu ajoi pois Moskovaa miehittäneet Puola-Liettuan joukot, jolloin tehtiin loppu Venäjän maata raadelleesta sekasorrosta. Kansan yhtenäisyyden päivää vietettiin Venäjän federaatiossa ensimmäistä kertaa vuonna 2005, joten nykyään sitä vietetään jo yhdettätoista kertaa.

Siitä lähtien, kun uusi juhlapäivä säädettiin lailla 2004, ovat monet ihmiset pitäneet sitä yrityksenä häivyttää pois muistoa Lokakuun suuresta sosialistisesta vallankumouksesta 1917. Muuten tuoreessa verkkokyselyssä selvitettiin äsken että suurin osa kyselyyn osallistuneista Karjalan tasavallan asukkaista (noin 37 prosenttia) kunnioittaa Lokakuun vallankumouksen muistoa 4. marraskuuta. Toisaalta Kansan yhtenäisyyden päivän juhla lienee inspiroinut useita venäläisiä tarkastelemaan Venäjän historian kaukaisempiakin tapahtumia. Kiinnostus kotimaan historiaan on lisääntynyt Venäjällä nykyään.

Historian tuntemus auttaa toimimaan tänään ja hahmottamaan huomenen tietä. Minusta Kansan yhtenäisyyden päivän sanomaa kannattaa tulkita Venäjän uudemman historian tapahtumain kannalta. Monet asiat ovat parantuneet Venäjällä siitä lähtien kun Kansan yhtenäisyyden päivää vietettiin ensimmäistä kertaa.

Jeltsinin 1990-luku on jäänyt synkkänä pahamaineisena sekasorron aikana historiaan eikä tämä sekasorto toistu toivottavasti koskaan. Venäjän ulkopolitiikka on vapautunut lännen holhouksesta samoin kuin Moskova puhdistettiin miehittäjistä kansannousussa 1612. Elämä on parantunut Jeltsinin aikaiseen menoon verrattuna eivätkä sosiaaliset ristiriidat ole enää yhtä huutavia ja epätoivoisia kuin Neuvostoliiton hajoamista seuranneena sekasorron aikana. Nämä ja muut elämänmuutokset antavat sisältöä uudelle juhlapäivälle, joka on vakiintumassa vähitellen venäläiseen elämään.

Se, millä mielin Kansan itsenäisyyden päivää otetaan vastaan jatkossa, riippuu kotimaan tilanteen kehityksestä ja myös omistaa valinnoistamme ja toimistamme. Kansa on yhtenäistä silloin, kun se voi luottaa parempaan ja oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen. Tälläisen tulevaisuuden hyväksi on syytä olla yhtenäinen kansa.

Armas Mashin,

päätoimittaja 

Kuvassa: Mininin ja Pozharskin muistomerkki (1818) Moskovan Punaisella torilla.