Karjalan kielen asema korostui tärkeänä Karjalan tasavallan karjalaisten VIII kerähmössä. Kerähmön avajaisiin saapui yleisöä Karjalan kansallisen teatterin katsomo täyteen tapahtuman alkupäivänä 4. maaliskuuta. Kerähmöä jatkettiin karjalaisessa Veskelyksen kylässä 5. maaliskuuta.

Olin mukana kerähmön avajaisissa. Aluksi oli järjestäjäin alkusanoja ja tervehdyksiä korkeavirkaisilta kutsuvierailta, ja tämän jälkeen kuultiin selostus, jonka Tatjana Klejerova esitti kerähmävaltuuston puheenjohtajana. Nämä puheet pidettiin venäjäksi karjalaisten kerähmössä.

Natalia Antonova kosketteli kieli-, opetus- ja kulttuuriasioita seostuksessaan, joka kuultiin Klejerovan puheenvuoron jälkeen. Antonova puhui livvinkarjalaista äidinkieltään. Simultaanitulkkaus oli järjestetty karjalaa taitamattomalle yleisölle.

Esitys Karjalan tasavallan valtionkielen statuksen myöntämisestä karjalan kielelle hyväksyttiin jo Karjalan tasavallan karjalaisten 1. kerähmössä. Tämä ensimmäinen karjalaisten kerähmö pidettiin Aunuksen kaupungissa kesä- ja heinäkuun vaihteessa 1991. Osallistuin kutsuvieraana ensimmäiseen kerähmöön, joten muistan miten kielikysymystä koskeva päätös syntyi.

Vuosineljänneksen aika on kulunut siitä lähtien eikä karjalan kielen virallistamisesta Karjalan tasavallan valtionkieleksi ole yhä päätetty. Kielikysymyksestä puhuttiin jälleen nyt jo VIII kerähmössä. Mm. Antonova ja hänen jälkeensä alustanut Aunuksen karjalaiset –yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Vladimir Lukin vetosivat karjalan kielen valtionkielen statuksen puolesta. Myös Lukin esiintyi äidinkielellään livvinkarjalaksi. Yleisö otti kestävin suoisionosoituksin vastaan heidän puheenvuoronsa. Kantaa ottava Karjalaisen puheenvuoro –kirjoitus julkaistaan Vladimir Lukinilta seuraavassa Careliassa huhtikuussa 2016.

Karjalaksi esitettyjen puheenvuorojen aikana muistui mieleeni aika, kun suomen kieltä kuuli useissa yleisötilaisuuksissa samassa teatterisalissa 1980-luvulla. Antonova, Lukin ja muut äidinkieltä kerähmössä puhuneet ovat antaneet rohkaisevaa esimerkkiä nykyisille aikalaisille. Äidinkielen taito ehtyy pois kun ei äidinkieltä ei käytetä julkisesti. Äidinkielen käyttökentän vähyys uhkaa itse kielen jatkuvuutta. Tämä koskee yhtä hyvin karjalaa kuin myös vepsän ja suomen kieltä täällä Karjalan tasavallassa.

Karjalaisten VIII kerähmö on kannattanut jälleen päätöslausumassallaan valtionkielen aseman myöntämistä karjalan kielelle Karjalan tasavallassa.

Kysyin Natalia Antonovalta kerähmön jälkeen, uskooko hän että tällainen päätös hyväksyttäisiin Karjalan tasavallan lakisäätävässä kokouksessa.

– Mahdollisuus on omasta mielestäni fifty-fifty Karjalan lakiasäätävän kokouksen jäsenistä puheen ollen, Antonova vastasi. – Itsestäni tuntuu kyllä, että Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen olisi myötämielinen tällaiselle päätökselle.

Karjalaiset ovat tehneet linjanvetonsa kieliasiassa. Aika näyttää mitä jatkossa tapahtuu.

Armas Mashin,

päätoimittaja