Sortavala on ainutlaatuinen kaupunki. Sortavala on elävä rakennustaiteen museo. Sortavala on portti Valamon luostarisaareen”. Näin luonnehtii Sortavalaa suomalainen toimittaja Pentti Väistö, jonka kirjoitus löytyy Carelian tästä numerosta. Sortavala on usean kirjoituksen ja värikuvaliitteen aihe tällä kertaa.

Sortavala on ollut huomion keskipisteenä päättyvänä vuonna. Karjalan tasavallan 95-vuotisjuhlat järjestettiin Sortavalan kaupungissa 6. kesäkuuta 2015. Noin 20 000 juhlavierasta saapui Sortavalaan silloin. Aikaisemmin oli todettu, että Sortavala on noussut toiseksi vilkkaimmaksi Karjalan tasavallan matkailualueeksi Petroskoin rinnalla. Sortavalan kaupunkia oli siivottu ja kunnostettu Karjalan tasavallan 95-vuotisjuhlaksi.

Merkittäviä tapahtumia ajoittui yhteen Karjalan tasavallan päivän kanssa. Niitä on selostettu oheisessa Careliassa.

Karjalan tasavallan tavoitteellinen kehitysohjelma hyväksyttiin Venäjän federaation hallituksen toimesta kesäkuun alussa 2015. Vuoteen 2020 ulottuva federatiivinen ohjelma edistää tasavaltamme talouskehitystä. Tällaisia valtakunnallisia maanosan kehitysohjelmia on laadittu yhteensä vain neljä Venäjällä, ja Karjala on ainoa maanosa, jolle ohjelma valmistui haasteellisissa nykyoloissa. Ohjelmatavoitteiden rahoitusmäärä lähentelee 135 miljardia ruplaa.

”Uusi kehitysohjelma on ainutlaatuinen läpimurtomahdollisuus Karjalalle”, Karjalan tasavallan varapäämies, talouskehitysministeri Valentin Tshmil sanoi lehdellemme suomassaan haastattelussa. Tavoiteohjelma edistää talouselämän infrastruktuuria, mitä myöten päästään vakaaseen talouskasvuun jatkossa, haastateltava korostaa.

Moskovan Karjalan kehitykselle osoittamaa huomiota kuvastaa myös se, että uusi osasto on päätetty perustaa Venäjän federaation talousministeriön yhteyteen kolme maanosaa vastuualueenaan. Karjala on yksi kolmesta. Kaksi muuta ovat Kaliningradin alue ja Krimin tasavalta.

Carelia seuraa ja selostaa jatkossa, miten Karjalan kehitysohjelmaa tullaan täyttämään.

Vielä yksi ilonviesti julkistettiin juuri Karjalan tasavallan päivän juhlissa Sortavalassa. Nuortenlehti Kipinän toimituskunta on palkittu Sampo-palkinolla Karjalan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen päätöksestä. Sampo-palkinto on arvokas huomionosoitus kirjallisuuden ja taiteen harjoittajille.

Merkillistä on, että tämä palkinto myönnettiin Karjalan kolmella kielellä – suomen, karjalan ja vepsän kielellä – ilmestyvän nuortenlehden toimituskunnalle. Karjalan päämies on antanut ymmärtää, että hän pitää tärkeänä edistää Karjalan kansojen äidinkieltä, jotta äidinkielen taito siirtyy nuoriin ja jatkuu heissä. Palkinto on linjanveto: Karjalan tasavallassa arvostetaan omaa äidinkieltä ja omaa kulttuuria ja niitä edistetään jatkossa, satoi tai paistoi. Näin minä ymmärrän.

Kipinä-nuortenlehti on yksi viidestä julkaisusta, jotka ilmestyvät karjalan, vepsän ja suomen kielellä Periodika-kustantamosta Petroskoissa. Suomen kielellä ilmestyvä viikkolehti Karjalan Sanomat on vanhin Karjalan tasavallassa ilmestyvä lehti. Se täyttää kunniakkaat 95 vuotta juuri pian, lokakuun alussa 2015. Karjalan Sanomat on Karjalan tasavallan ikäkumppani. Karjalan tasavallan päivänä 8. kesäkuuta 2015 tuli kuluneeksi 25 vuotta Oma Mua –sanomalehden ensimmäisen numeron ilmestymisestä. Oma Mua ilmestyy karjalan kielellä viikoittain. Kirjoja Karjalan tasavallan neljällä kielellä ja moneen makuun julkaistaan Periodika-kustantamossa lehtien lisäksi.

Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 25 vuotta tämän kustantamon perustamisesta. Näissä merkeissä esittelemme Periodikan julkaisuja ja kirjoja uudella Mediamaailma-palstalla, joka aloitetaan Carelian tässä numerossa. Jatkossa aiomme kertoa mm. kansalliskielisestä radiosta ja televisiosta Karjalan mediamaailman osana.

Tarkastelkaamme muutamia muita tämän Carelian aiheita ja kirjoituksia.

XVI venäläis-suomalainen kulttuurifoorumi järjestetään Petroskoin kaupungissa 25.-27. syyskuuta 2015. Karjalan tasavalta on valittu ensimmäistä kertaa tämän suuren tapahtuman järjestämispaikaksi. Osanottajia yli 20 Venäjän federaation alueelta on osallistunut venäläis-suomalaisiin kulttuurifoorumeihin siitä lähtien, kuin foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä vuonna 2000.

”Venäläis-suomalaiset kulttuurifoorumit ovat yksi tärkeimmistä Venäjän ja Suomen valtionvälisen yhteistyön rakentamis- ja edistämisinstituutioista humanistisen toiminnan alalla. Olemme aina korostaneet kulttuurifoorumitoiminnan merkitystä ja ainutlaatuisuutta”, Venäjän federaation kulttuuriministeriön matkailun ja aluepolitiikan osaston johtaja Olga Jarilova toteaa. Hän ja muut kirjoittajat korostavat sitä, että kulttuurifoorumit ovat olleet kummankin maan raja-alueille ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa yhteistyötä peräti ruohonjuuritasolla. Enemmän kuin tuhat eri hanketta on järjestetty kulttuurifoorumitoiminnan aikana, ja osa niistä jatkuu nykyäänkin.

Suomi–Venäjä-Seuran pääsihteeri Merja Hannus ottaa kantaa siihen, miten nykyään jännittynyt kansainvälinen tilanne vaikuttaa Suomen ja Venäjän välisiin kulttuurisuhteisiin. Hän puhuu mm.: ”Nyt jos koskaan tarvitaan enemmän kulttuurista dialogia, vuorovaikutusta, tarvitaan kaikkia niitä asioita, jotka tähtäävät parempaan yhteistyöhön”. ”Venäjä ei ole vaara Suomelle millään muotoa, ja me voimme jatkaa hyvin meidän työtämme”, Merja Hannus huomauttaa.

Tuokoon alkava foorumi kouriintuntuvia tuloksia ja pohjustakoon rakentavaa jatkotoimintaa. Kulttuurifoorumi, tervetuloa Petroskoihin!

Karjalan tasavallassa on arvostettu hyviä naapuruussuhteita Suomeen. Karjalan ihmiset haluavat, että ”Venäjän ja Suomen väliset suhteet pystytään säilyttämään hyvinä, että turhat epäluulot ja pelot haihtuvat pois” hyvän naapuruuden tieltä. Näin puhuu nuori petroskoilainen Maria Koivestoinen. Hän on inkerinsuomalainen, toimii matkailualalla ja on itse innokas matkailija. Suoran puheen haastattelussa Maria kertoo taustoistaan, työstään, matkoistaan ja muista asioista, ja hän tuo nuorta näkökulmaa Careliaan.

Karjalan kielellä toimiva nuorten Čičiliusku-nukketeatteri on toiminut Petroskoissa yli kymmenen vuoden ajan. Čičiliusku on ainutlaatuinen karjalankielinen kulttuuri-ilmiö, joka edistää karjalaisuutta, karjalainen nuorisoaktivisti Alina Tshuburova toteaa kirjoituksessaan. Nukketeatteri Čičiliuskun Suomen-vierailut ovat olleet osa venäläis-suomalaista ruohonjuuritason yhteistoimintaa.

Tätä toimintaa on harjoitettu monella eri alalla. Historiantutkimus on yksi niistä. Tämän syksyn yksi kirjauutuus Suomessa käsittelee Lapin sotaa. Kirjan nimi on Jätetyt kodit, tuhotut sillat, Lapin sodan monta historiaa (Kustannusosakeyhtiö Otava). Kirjan tekijöinä ovat Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari. Kirjan aineistohankinnassa he ovat tehneet yhteistyötä johtavien petroskoilaisten sotahistoriantutkijoiden Sergei Veriginin ja German Tshumakovin kanssa. ”Olemme vieneet rauhan ja hyvän naapuruuden viestiä Lapin ja Suomen ihmisille”, petroskoilaiset tutkijat painottavat.

Uusia yhteistyönäkymiä avautuu, kunhan ollaan epäluulottomia ja tarmokkaita. Olemme halukkaita yhteistyöhön kotimaan arvoista ja eduista tinkimättä.

Armas Mashin