Livviläisten ja lyydiläisten Prääsän maa Carelian kiikarissa

Prääsän kansallinen piiri sijaitsee Karjalan tasavallan eteläosassa Laatokan ja Äänisen välimaastossa. Suvi tarkoittaa karjalaksi etelää, ja Prääsässä puhutaan: asumme Suvi–Karjalan sydämessä. Prääsä on karjalainen seutu. Täällä asuu livviläisiä ja lyydiläisiä. Heitä on yhteensä 36,8 prosenttia piirin väestöstä.

Suvi–Karjalan sydämessä on tuhti kirjoitus- ja valokuvapaketti, joka valmistuu kulttuurilehti Carelian lokakuun numeroon 2018. Tälle palstalle on koottu kirjoituksia Prääsän taajamasta sekä Pyhäjärven, Vieljärven, Kinnermäen ja Matroosan kylästä. Carelian toimitus kävi juttumatkalla Prääsän–Karjalassa kesällä 2018. Palsta käsittää puolet lehden sisällöstä.

Pikapirtoja Prääsästä on reportaasi tutustumiskierrokselta Prääsän taajamassa, joka aloittaa Suvi–Karjala -palstan. Lyydiläinen Karjalan tiedekeskuksen kielentutkija Aleksandra Rodionova opasti jutuntekijöitä Prääsässä, josta hän on syntyisin. Livviläisten ja lyydiläisten maa on lyhyttieto Prääsän piiristä. . Prääsäläisen puheenvuoro on Aleksandra Rodionovan oma kirjoitus, jossa hän kertoo lyydiläisistä sukujuuristaan ja pohtii karjalaisuuden nykytilaa ja näkymiä. Samaa aihetta jatkaa kirjoitus Siinä karjalaisuus, missä Elämä. Etnokulttuurinen keskus Elämä on Prääsän piirin tärkeä järjestö karjalaisuutta ja kulttuuria edistämässä. Carelia haastatteli Elämä-keskuksen toimijoita Aleksandr Pshennikovia, Olga Lomujevaa ja Lidia Tursunova. Sammumaton tähti on kirjoitus siitä miten Neuvostoliiton sankari Maria Melentjevan (1924–1943) muistoa valitaan Prääsässä nykyään. Hän oli karjalainen sotatiedustelija, kotoisin Prääsästä. Prääsän koulun suomen kielen opettajan Tatjana Uljanovan haastattelu on otsikoitu Karjalainen nainen suomen kieltä opettamassa.

Pyhäjärven kylä suomalaisen kieliaktivistin silmin on kirjoitus Suomessa asuvalta Carelian avustajalta Jani Koskiselta.

Maalismeno rauhaisaa Vieljärvellä on reportaasi vanhasta karjalaisesta kylästä, joka tunnetaan Karjalan Kielen Kodistaan nykyään. Kielikodin toimijoista ja toiminnasta kerrotaan seikkaperäisesti kirjoituksessa Karjalan Kielen Koti kohosi Vieljärven brändiksi. Lasten kielipesä on yksi kielikodin hankkeista. Kielipesiä vaikea järjestää Karjalassa on asiantuntijakommentti Anna Reshetinalta, joka toimii metodikkona Karjalan etniskulttuurisen opetuksen keskuksessa. Amerikasta karjalaiseen kylään on kirjoitus Vieljärveltä.

”Terve tuloa Kinnermäen kylään!” on reportaasi 522 vuotta vanhasta karjalaisesta Kinnermäen kylästä, joka on tärkeä matkailukohde nykyään. Kinnermäki on kahdeksan kilometrin päässä Vieljärveltä.

Uusi tie hyvä ajaa on uutiskirjoitus siitä miten uutta suoraa tietä rakennetaan Pietarin–Sortavalan valtatien yhteyteen Vieljärven ja Prääsän välille parastaikaa.

”Kadulla, kaupoissa ja työpaikoilla kuuli suomea” on kirjoitus, jossa tunnettu petroskoilainen kielentutkija, inkerinsuomalainen Irma Mullonen muistelee lämpimän elävästi nuoruutensa ajan Matroosan kylää. Prääsän lähettyvillä sijaitseva Matroosa oli kanadan- ja inkerinsuomalainen keskittymä silloin.

Suvi–Karjalan sydämessä -palsta on Armas Mashinin toimittama. Kuvat Igor Podgornyi.