Iso suomalainen diaspora muodostui Kontupohjaan 1920 –1930 –luvulla, kontupohjalainen kotiseutututkija Jelena Sadovskaja toteaa kirjoituksessaan, joka löytyy seuraavasta Careliasta. Oheisena otteita Sadovskajan Suomalaisia Kontupohjassa -kirjoituksesta.

”Suomalaisia tuli Kontupohjaan varsinaisesti neuvostoaikana. Suomalainen väestö oli tosi vähäistä Kontupohjassa ennen vallankumousta. Yhteensä 9391 henkeä asui Kontupohjan kunnassa vuonna 1905. Suomalaisia oli 62 henkeä koko kunnan väestä.

Iso suomalainen diaspora muodostui Kontupohjaan 1920–1930 -luvulla. Kolme historiallista tekijää johdatti suomalaisia Kontupohjaan. Niitä olivat punasuomalaisten siirtyminen Venäjälle Suomen vallankumouksen ja kansalaissodan jälkeen 1918; suomalaisten muutto Neuvostoliittoon, Karjalaan Suomesta, USA:sta ja Kanadasta maailman talouskriisin aikoihin; ja neuvostohallituksen päätös perustaa vesivoimalaitos sekä sellu- ja paperituotanto Kontupohjaan.

Tuhannet punasuomalaiset joutuivat siirtymään kotimaastaan Venäjälle Suomen työväenvallankumouksen jälkeen keväällä 1918.

Kontupohjan paperitehtaan ensimmäinen johtaja Hannes Järvimäki (1891–1938) on ollut yksi heistä.”

”Punasuomalaisten lisäksi Karjalaan tuli myöhemmin rajaloikkareita Suomesta sekä amerikansuomalaisia USA:sta ja Kanadasta.

Yhteensä 744 suomalaista (19,4 prosenttia koko asukasmäärästä) asui Kontupohjan paperitehtaan taajamassa vuoteen 1933 mennessä. Suomalaisten osuus oli Karjalan korkein juuri Kontupohjassa.”

”Kun Kontupohjaa rakennettiin, täällä oli pula ammattitaitoisista työmiehistä ja asiantuntijoista. Suomalaisten saapuminen edesauttoi rakennustöitä sekä paperi- ja sellutuotannon järjestämistä. Monet heistä olivat työniskureita, stahanovilaisia. Suomalaisia oli myös tärkeissä johtotehtävissä…

Suomalaiset järjestivät innokkaasti urheilua, kulttuuritoimintaa ja omatoimista taidetta Kontupohjassa.”

Kuvassa: Helmi Malmin Kontupohjan suomalaisen tanssityhmän taiteilijoita vuonna 1936.