Anna Zavjalova tilittää nuoren äidin kokemuksia kirjoituksessaan Pikkuaskelten taitoa. Oheisena julkaisemme otteita kirjoituksesta.

”Onnenpäivä oli meillä 26. elokuuta 2015 – tytär syntyi perheeseemme. Annoimme hänen nimekseen Eila.

Olen aina uskonut että lapsi syntyy maailmaan kahden ihmisen, vanhempiensa, molemminpuolisesta tahdosta. Näin mekin mieheni kanssa suunnittelimme lapsen syntymistä ja olimme alusta pitäen varmoja, että meille syntyy juuri tytär. Kerran meidän piti päättää, mistä saan lääkärinpalveluita raskaana ollessani. Tutkimme mahdollisuuksia ja päätimme että käytämme maksullisen äitiyskeskuksen palveluita. Siitä lähtien jokainen lääkärin vastaanotto, jokainen määräys ja toimitus maksoivat oman rahahintansa meille.”

”Kaikista huolista ja peloista huolimatta minun oli… helppo synnyttää. En muista paljon muuta kuin sen, että kyselin: ”Miksi hän ei huuda? Miksi hän ei huuda?!”. Kätilö vastasi rauhallisesti minulle: ”Odota, Anja, tyttö on vasta syntynyt. Anna hänen toipua”. Mutta opetusvideoissa opetettiin että vastasyntynyt huutaa heti…

Neljän päivän päästä Eila tuotiin kotiin. Kissa oli Eilaa vastassa. Mustikka tuli tytön viereen, nuuski häntä ja perääntyi takapakkia. Muutaman kuukauden ajan kissa pysytteli Eilasta loitompana. Se tuli hänen viereensä vasta silloin, kun tyttö itki. Talvella kissa alkoi tulla Eilan jalkoihin nukkumaan. Lähempänä uutta kesää se alkoi tulla nukkumaan Eilan kylkeen. Myös päiväunen eikä yksin yöllä. Nykyään Eila on innostunut kissasta. Kissa kestää kaiken. Kiitän ja kadehdin Mustikan kärsivällisyyttä.”

”Tutut suomalaiset kyselivät mieheltäni: ”Mistä hankitte lastenvaippoja? Monet venäläiset tuttavamme ovat ostaneet vaippoja aina Suomesta”.

Oli Eilallakin suomalaisia muumivaippoja. Kaksikin muumivaippaa. Ne kuuluivat lapsensettiin, jonka hankin mukaan synnytyslaitokselle. Petroskoilaisista kaupoista saa ostaa jos millaisia lastenvaippoja nykyisin. Toiset vaipat ovat parempia, toiset huonompia, mutta kaikki ne täyttävät kyllä tehtävänsä. Vaippa on Eilalla koko yön ajan. Välillä hän herää ja tahtoo äidinmaitoa. Yöllä on parempi ruokahalu. Kesäaikaan Eilalla ei ollut vaippaa päivänaikaan kotona.

Myös hyviä lastenvaatteita on tarjolla hyvin Petroskoin kaupoissa nykyään. Ne ovat erihintaisia ja eri maissa tuotettuja. Kotimaisten lastenvaatteiden lisäksi

olemme ostaneet Eilallemme fiksuja Valko-Venäjällä, Intiassa ja Uzbekistanissa tuotettuja tamineita.”

”Tahdomme opettaa suomen kieltä tyttärellemme, muttemme tahdo päntätä suomea väkisin hänen päähänsä emmekä hommata häntä varta vasten suomen kielen kielikouluun. Eila saa oppia suomea sen verran minkä hän kotona oppii. Isä puhuu suomea Eilalle paljon enemmän kuin minä itse. Kun olimme saamassa Eilan syntymätodistusta, kirjattiin tahdostamme siihen, että Eilan isä on suomalaista ja äiti venäläistä syntyperää. Oman kansallisuutensa Eila valitsee aikanaan oman mielensä mukaan. ”

Kirjoitus julkaistaan seuraavassa Careliassa.