Nuoruuteni ajan Petroskoissa puhuttiin suomea venäjän kielen lisäksi. Oma suomalaisuus on ollut kirjavaa Karjalassa. Punasuomalaisia, amerikansuomalaisia, inkerinsuomalaisia ja Pietarin suomalaisia tuli asumaan Karjalaan eri vaiheissa 1920–1930 –luvulla ja sodan jälkeen. Suomen kielen käyttö on ollut yhteistä suomalaisille ja karjalaisille, ja suomenkielinen perinne vahvaa Karjalassa. Täkäläistä suomen kieltä kutsutaan joskus Petroskoin suomeksi. Se on oma äidinkieleni, jota puhun ja kirjoitan. Tämän kielen käyttäjiä oli ollut nykyistä paljon enemmän ja sen asema oli ollut nykyistä paljon vahvempi aina neuvostoajan loppuun saakka. 

 Suomalaisuuden nousu, jota tapahtui Karjalassa 1980-luvun lopussa, raukesi lopulta tyhjiin 1990-luvun sekasorron aikaan. Monet ihmiset lähtivät paluumuuttajiksi Suomeen ja monet muut turhautuivat vastoinkäymisiin eivätkä välittäneet enää suomalaisuudestaan. 

Suomen kieli ei ole kuitenkaan ehtynyt pois Karjalasta, vaikka sen käyttäjäjoukko on muuttunut entisaikoihin verrattuna. Suomen kieli on suosittu kieli Karjalassa, eikä se ole enää yksin syntyperäisten suomalaisten tai karjalaisten äidinkieli täällä. Monet ihmiset, lähinnä nuoremmasta päästä, ovat opiskelleet tai opiskelisivat mielellään suomea.

Oma vaimoni Anja on yksi heistä. Hän tuli venäläisestä perheestä Petroskoin 36. koulun ensimmäiselle luokalle 1990: ”Heti ensimmäisellä luokalla meille alettiin opettaa suomea. Opettajamme puhui meille: ”Karjala on oma kotiseutumme. Täällä puhutaan kahta äidinkieltä – venäjää jota te kaikki osaatte, ja suomea jota opetan teille.” Myöhemmin koulun jälkeen Anja luki suomea Petroskoin yliopistossa, ja hän käyttää suomen kielen taitoa työelämässä nykyään.

Carelian levikki kärsi pahasti, kun lehden ilmestymisvuorojen vähentämisestä kymmenestä kahteen päätettiin vuonna 2013. Monet pitkäaikaiset vanhemman polven ukijat eivät kehdanneet jatkaa lehdentilausta tämän jälkeen. Sitä enemmän arvostamme niitä uskollisia ystäviä, jotka ovat tukeneet uudistuvaa Careliaa tilaamalla lehteä. Arvostamme myös sitä, että monet Carelian uusista lukijoista ovat nuoria ihmisiä, jotka ovat saaneet tai saamassa hyvää koulutusta.

Teemme lehteä kaikille heille – nuorille ja vanhemmille. Tahdomme myös että lehden sisältö kiinnostaisi lukijoita kotimaan muilla alueilla ja Suomessa, jonne Careliaa voidaan tilata.

Kun Carelian perustamisen 85-vuotispäivää vietettiin maaliskuussa 2013, korostettiin lehden merkitystä Venäjän ja Suomen välisenä kulttuurisiltana. Tahdomme jatkaa, laajentaa ja lujittaa tätä siltaa.