Punalipun Inkeri-numero on ollut lehden tähtihetkiä. Sitä sanottiin pommiksi aikanaan.

Punalipun (nykyään Carelia) Inkeri-numeron ilmestymisestä on 30 vuotta. Vaikka kannessa lukee 8–87, ilmestyi elokuun Punalippu vasta syyskuussa 1987. Myöhästyminen johtui siitä, että valmistuvan lehden sisältöä oli käsitelty Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan johtoportaissa, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen Karjalan aluekomiteassa nimitäin.

Kerrotaan että Karjalan aluekomitean ensimmäinen sihteeri, puolueen keskuskomitean jäsen Vladimir Stepanov olisi lukenut kynä kädessään Inkeri-numeroa. Hän oli kuulemma vaatinut tuntuvia muutoksia lehden sisältöön, joka käsitteli herkkiä asioita. Kädenvääntöä käytiin aluekomitean ja toimituksen välillä.

”Ja voihan glasnost – me voitimme”, silloinen Punalipun toimittaja Santeri Pakkanen kirjoitti myöhemmin. Inkeri-numero ilmestyi painostuksesta huolimatta. Yhdessä toimittaja Toivo Flinkin kanssa Pakkanen kävi viikon haastattelumatkalla Inkerinmaalla ja Leningradissa keväällä 1987. Näin alettiin tehdä Punalipun Inkeri-numeroa.

Pääkirjoituksessa Flink kirjoitti:

” Hyvä lukija, tämä Punalipun numero on erikoinen. Kohta kymmenen vuotta vanha hanke on toteutunut ja käsissäsi oleva Punalipun nide kertonee inkeriläisistä enemmän kuin viimeksi kuluneet vuosikymmenet ovat tietoutta heistä jakaneet”. Inkeri-numero on tuhti paketti, johon koottiin Inkerinmaahan ja inkerinsuomalaisiin liittyvää proosaa, runoutta, haastatteluja, kuvauksia, reportaaseja ja kuvia.

Inkeri-numero kiinnosti ja herätti vastakaikua. Sitä luettiin. Sitä ostettiin lehtikioskeista ja kysyttiin kirjastoissa. Siitä keskusteltiin ja väiteltiin. Punalippu sai julkisuutta ja lisäsi levikkiään.

Punalippu sai inkerinsuomalaiset liikkeelle. Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto perustettiin Petroskoissa 6. joulukuuta 1989. Santeri Pakkanen valittiin Inkeri-liiton puheenjohtajaksi. Juho Mullonen toimi ansiokkaasti useita vuosia liton puheenjohtajana Pakkasen jälkeen. Pakkanen muutti Suomeen 1991.

Useimmat Inkeri-numeron tekijät ja Karjalan Inkeri-liiton perustajat muuttivat Suomeen 1990-luvun alussa tai myöhemmin.

Inkeri-numero herätti kansallista itsetuntoa inkerinsuomalaisissa ja kaikissa suomalaisperäisissä Karjalan asukkaissa Neuvostoliiton ehtoolla. Inkerin liittoa tervehdittiin Karjalan suomalaisten renessanssin viestintuojana.

Renessanssi oli lyhyt leimahdus. Paluumuutto julistettiin Suomessa presidentti Mauno Koiviston keväällä 1990 antaman lausunnon jälkeen.

Eri arvioiden mukaan noin 30 000–35 000 henkeä on muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen tämän joukkomuuton aikana.

Armas Mashin